Kuva: Visit Kotka-Hamina, Julia Kivelä

Kymenlaakson skenaariot

Kymenlaaksossa tehtiin laaja skenaariotyöskentely vuosina 2018-2019 maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä. Tällöin maakuntaan luotiin kolme vuoteen 2040 ulottuvaa skenaariota. Työskentelyn aikana ei kuitenkaan pystytty ennakoimaan vuoden 2020 koronapandemiaa. Tästä syystä skenaariot päivitettiin syksyn 2020 aikana huomioimaan pandemian ja sitä seuraavan ”uuden normaalin” vaikutukset maakunnalliseen toimintaympäristöön.

Päivitystyön yhteydessä tunnistettiin erilaisia heikkoja sekä vahvoja vuoden 2020 aikana esiin nousseita signaaleja. Lisäksi tarkasteltiin erityisiä kysymyksiä liittyen alueiden ja yhteisöjen kehitykseen. Elinkeino- ja yrityselämään keskityttiin tarkemmin samanaikaisesti rinnalla päivitetyssä älykkään erikoistumisen strategiassa, jossa tarkasteltiin Kymenlaakson kärkialoja (bio- ja kiertotalous, logistiikka ja digitalous). Pandemian nostattamia signaaleja ja kysymyksiä ei kuitenkaan voida toistaiseksi täysin arvottaa. Tulevaisuus on edelleen osittain sumuverhon takana.

KORONA-AJAN SIGNAALEJA

Talousjärjestelmän systeemiset muutokset: Koronavirus on pakottanut yksilöt ja yhteisöt huomaamaan uudella tavalla talouteen ja kuluttamiseen liittyviä muutostarpeita.

Ilmastoikkuna: Koronaviruksen aiheuttamat mullistukset ihmisten ja yhteisöjen elämänpiirissä ovat tehokkaasti imeneet happea ja palstamillimetrejä muilta suurilta kehityskuluilta kuten ilmastonmuutoksen vastaiselta kamppailulta.

Valtion voimaantuminen: Valtioiden asema on noussut esille rauhan ajalle uudenlaisena valtion käyttäessä voimakkaita rajoitus- ja poikkeustoimia; uudenlaiset hierarkiat ovat ainakin hetkeksi työnnetty syrjään.

Vartin kaupungit ja yhteisöt: Tämän kehittämisajatuksen keskiössä on pyrkimys tuottaa suuremman kaupunkialueen sisään lokaaleja elämänpiirejä, joissa työ, asuminen ja vapaa-ajanvieton mahdollisuudet löytyvät 15 minuutin kulkusäteellä.

Palveluiden kehitys ja kuluttaminen: Kuluttamisen rakenteet ovat kokeneet mullistuksia. Nettikauppa on voimistunut jo ennen pandemiaa fyysisen asioinnin kilpakumppanina ja lähitulevaisuudessa kuluttamisen murros jatkuu

Teollisuus: Pandemian vaikutukset etenkin teollisuuteen ovat näkyneet konkreettisesti teollisuusyritysten tilauskantojen romahtamisena. Koronakriisin vaikutukset näkyivät rajusti erityisesti vientiteollisuudessa.   

Rakentaminen: Rakennusalalla työttömyys on jatkanut nousuaan koronasyksyn aikana. Asuntorakentamisen määrä on myös hidastunut.

Lähityöt vai etätyöt: Ylipäänsä työpaikat tulevat muuttumaan ja jakautumaan erilaisiin ryhmiin. Merkittävää osaa työpaikoista etätyökeskustelu ei koske, ja fyysisillä työnteon keskittymillä ja noodeilla tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli.

Sosiaaliset kysymykset: Syntynyt talouskriisi on mittaluokaltaan ennennäkemätön, ja erilaiset palvelujen alasajot voimistavat sosiaalisia ja terveyteen liittyviä pitkäkestoisia ongelmia. Onnistuminen sosiaalisten kysymysten jälkihoidossa nousee keskeiseen rooliin negatiivisten vaikutusten minimoimisessa.

Osallistuminen: Sosiaalisen median kanavissa tapahtunut monitasoinen järjestäytyminen on noussut haastamaan poliittista johtoa ja virkamieskuntaa. Yleiset asenneilmapiirin polarisaation kysymykset ovat pandemiavuonna tulleet entistä tärkeimmiksi.

Kaupunkitilan käyttö: Koronaviruksen ja etenkin lockdownin aikaiset kokemukset niin isoissa kuin pienemmissä kaupungeissa ovat herätelleet uudenlaisia julkisen tilan käytön muotoja.


Viher- ja virkistysalueet: Peräti neljännes suomalaisista kokee luontosuhteensa kehittyneen myönteisesti koronakevään aikana. Ihmiset viettävät luonnossa enemmän aikaa kuin ennen.

Asuminen: Suomen sisäisen muuttoliikkeen yleensä varsin tasaisiin virtoihin on vuoden 2020 aikana syntynyt selkeitä disruptioita. On mahdollista, että jonkinasteisia poikkeamia muuttovirtoihin nähdään pidemmälläkin aikavälillä. Etäteknologioiden merkittävä harppaus ja työnteon uudet muodot tulevat olemaan ratkaisevia.

Liikkuminen: Joukkoliikenne etenkin suuremmissa kaupungeissa on kriisiytynyt koronavuoden aikana. Vaikka luottamus joukkoliikenteeseen ja sen turvallisuuteen palautunee ajan myötä, on lähitulevaisuuden liikenneratkaisuilla merkittävä rooli tulevaisuuden määrityksessä.


VIISI OLETTAMUSTA KANSALLISISTA ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN TRENDEISTÄ KORONAKRIISIN JÄLKEEN 2020- JA 2030-LUVUILLA

Muuttoliike suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, korkeakoulukaupunkeihin ja eräisiin maakuntakeskuksiin jatkuu, mutta kasvavillakin kaupunkialueilla mikrosijainnin merkitys korostuu aiempaa enemmän.

Muuttoliikkeen volyymit vähenevät määrällisesti kuntien ja alueiden välisessä muuttoliikkeessä 20- ja 30-luvuilla nuorten muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä.

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa väestöennusteen mukaan noin 390 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan noin 480 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

Alueiden resilienssi korostuu eli toipumis-, sopeutumis- ja uusiutumiskyky välittömästi kriisin jälkeen ja keskipitkällä aikavälillä.

PÄIVITETYT KYMENLAAKSON SKENAARIOT 

Toimenpidematriisi


Yhteystiedot

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Sivutoimipiste
Laivurinkatu 7, 48100 Kotka

Koronapandemian johdosta teemme etätyötä. Asiakastapaamiset vain sovitusti.


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.