Kestävä Kymenlaakso

Maakunnan saavutettavuus ja kestävä liikkuminen  

Liikenteen toimivuus 

Toimiva liikennejärjestelmä takaa Kymenlaakson saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Liikennejärjestelmän kehittämistyötä ja alueen edunvalvontaa tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa alueellisesti maakunnan sisällä sekä laajemmin Kaakkois-Suomen ja Etelä-Suomen alueilla. Laajalla yhteistyöllä kasvatetaan Kymenlaakson vaikuttavuutta ja voidaan vahvistaa Kymenlaakson asemaa vahvana logistiikan keskittymänä. Kymenlaakso on myös osa Pohjoista kasvuvyöhykettä, jossa Kymenlaakso kytkeytyy TEN-T-verkon kautta laajaan kansainväliseen alueeseen ja yhteistyöverkostoon.

Liikenteen toimivuus on oleellista elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisessä. Satamien, terminaalien ja raja-asemien saavutettavuus tulee varmistaa. Kuljetusketjujen ja niihin liittyvien maa- ja vesiliikenteen reittien sujuvuutta, kustannustehokkuutta ja turvallisuutta kehitetään. Kansainvälisten yhteyksien ja rajatoimintojen sujuvuutta ja luotettavuutta parannetaan ottaen huomioon myös Suomen ulkopuolella tapahtuvat liikennejärjestelmän muutokset. Alemman verkon toimivuuden varmistaminen on tärkeää mm. metsä- ja elintarviketeollisuudelle.

Arjen liikkumisessa tavoitteena on parantaa työpaikkojen, palvelukeskittymien ja matkailukohteiden saavutettavuutta erityisesti kestävillä ja vähäpäästöillä kulkutavoilla. Seutujen välisessä työ- ja opiskeluliikenteessä edistetään erityisesti joukkoliikenteen käyttöä. Tavoitteena on myös edistää jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä kehittää uusia liikenteen palveluita edistäviä toimintatapoja ja toimenpiteitä.  

Ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentäminen huomioidaan valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti liikennehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kymenlaaksossa pyritään toteuttamaan toimenpiteitä, joilla voidaan kasvattaa raideliikenteen osuutta pitkämatkaisessa liikenteessä ja kaupunkiseutujen välillä sekä niitä täydentävillä liikennepalveluilla. Tavaraliikenteessä tavoitellaan huomattavaa energiankäytön tehostumista ja siirtymää teiltä raiteille ja vesille.  

Luonnon monimuotoisuuden säilyminen huomioidaan suunnittelussa, ylläpidossa ja hankkeiden toteutuksessa. Toimenpiteillä parannetaan liikennehankkeiden resurssitaloutta ja edistetään palveluistumista ja jakamistaloutta. 

Digitalisaation myötä syntyvät uudet palvelut mahdollistavat nykyistä useammalle myös siirtymisen yksityisautoilusta julkisen liikenteen ja uusien liikkumispalvelujen käyttäjäksi. Etätyön tekemisellä ja etäopiskelulla voi olla merkittävä päästövähennyspotentiaali, mikäli se vähentää henkilöautomatkojen määrää. Koronapandemian alettua keväällä 2020 etätöiden määrä Suomessa kasvoi merkittävästi. Digitaalisen tiedon hyödyntäminen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös päästöttömän ilmailun kehittämiseen.  

Keskeisistä toimenpiteistä on sovittu Kymenlaakson maakunnallisessa ja ylimaakunnallisissa liikennestrategioissa. Kehittämistyössä huomioidaan ja edistetään myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) tavoitteiden toteutumista.  

Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi

  • Kouvola-Kotka/Hamina radan parantamista
  • Kouvola-Kuopio radan matka-aikojen lyhentämistä
  • HaminaKotka sataman toimintaedellytysten kehittämistä mm. Kotolahti-Mussalo läpiajoraide ja mt 355 Merituulentie
  • vt 15 Kotka-Kouvola tien kehittämistä
  • vt 15 Kotkan sisääntulotien (Hyväntuulentie) kehittämistä
  • vt 6 Korian kohdan (Hevossuo-Nappa) parantamista
  • Itäradan ja itäisen rantaradan suunnittelua
  • joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin ja matkaketjujen parantamista 
  • vähäpäästöisten käyttövoimien jakeluverkostojen edistämistä runkoväylien ja terminaalitoimintojen yhteydessä  
  • vähäpäästöisen liikenteen edistämistä etuisuuksien avulla esim. pysäköinnissä ja muussa liikenteen hallinnassa  
  • digitaalisten teknologioiden ja automaation hyödyntämistä

Uusiutuva ja päästötön energia 

Kymenlaakson tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta. Uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan siirtyminen on keskeinen edellytys tavoitteen saavuttamiseksi, sillä tieliikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon ja -kulutuksen päästöt muodostavat suurimman osan maakunnan päästöistä. Uusiutuvan energian osalta Kymenlaakson lähtötilanne on hyvä, sillä energiantuotannosta on 66,5 % (v. 2018) uusiutuvaa energiaa. Kymenlaaksossa uusiutuva energia pohjautuu suurimmaksi osaksi metsäteollisuuden sivuvirtoihin.  

Päästöttömään ja uusiutuvaan energiaan siirtymiseen voidaan vaikuttaa päästökaupan lisäksi myös maakunnan omin toimin. Maakuntaohjelman toimenpiteillä on tärkeä pyrkiä eroon fossiilisista polttoaineista, ja korvata ne kestävästi tuotetuilla, uusiutuvilla, kotimaisilla energialähteillä. Metsäsektori on lähitulevaisuudessakin keskeinen toimija energiantuotannossa ja yleensäkin kiertotaloudessa. Lisäksi alueemme erikoispiirteitä on Suomen paras geoenergiapotentiaali ja kattava kaasuputkiverkosto. Liikenteen käyttövoiman muutokseen ja päästöjen vähentämiseen liittyvät Kymenlaaksoon suunnitteilla olevat biojalostamot ja olemassa olevat biokaasulaitokset, päästöttömän käyttövoiman jakeluinfran laajentaminen, liikenteen automatisaatio, KymiRingin TKI- ja Kouvolan RailGateHub-alustojen hyödyntäminen sekä joukkoliikenteeseen panostaminen.  

Kymenlaaksossa on merkittävää, hyödynnettävissä olevaa energiapotentiaalia teollisen hukkalämmön hyödyntämisessä, biokaasun tuotannossa, hajautetussa energiantuotannossa, power-to-x-ratkaisujen sekä geo- ja aurinkoenergian hyödyntämisessä. Kymenlaaksossa on panostettava myös uusien energian varastointitapojen, teollisuuden sähköistymisen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämiseen, ja tässä hyvinä TKI-toiminnan alustoina ovat maakunnan akkuklusteri- ja datakeskus.  

Tietoliikenneyhteydet 

Verkkoyhteyksien saatavuus, kattavuus, luotettavuus ja nopeus tulee olemaan todella tärkeää ja välttämätöntä paitsi tasavertaisuuden, myös alueen kilpailukyvyn kannalta. Tavoitteena on nopean laajakaistan (5G tai valokuitu) saatavuuden parantaminen koko maakuntaa kattavaksi. Nopeat tietoliikenneyhteydet sekä teknologiakehitys vaikuttavat myönteisesti alueen väestökehitykseen, monipaikkaiseeen elämiseen ja sekä yritysten perustamiseen ja kehittymiseen. 

Digitaalisen ympäristön toimintavarmuus on kriittistä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Kyberturvallisuudella pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen tunnistamalla, ehkäisemällä ja varautumalla sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Kyberturvallisuus liittyy erityisesti tietojärjestelmien varassa toimivan infrastruktuurin turvallisuuteen. 

Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi

  • nopeiden tietoliikenneyhtyksien rakentamista
  • yhteisrakentamista
  • kyberturvallisuuden osaamisen parantamista ja häiriötilanteisiin varautumista

Vetovoimainen yhdyskuntarakenne

Vetovoimaisen yhdyskuntarakenteen tavoitteena on Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen. Vetovoimaisella yhdyskuntarakenteella edistetään eheää, ekotehokasta ja tasapainoista yhdyskuntarakennetta. Asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittuminen tukee kestävän liikkumisen tavoitteita eri liikkumismuodot huomioiden. Hyvällä asuinympäristöllä edistetään alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä ja sitä kautta asukkaiden hyvinvointia.   

Kymenlaakson kaupunkikeskustojen kehittäminen ja vetovoimaisuuden vahvistaminen on keskiössä yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Urbaanien ydinkeskustojen kehittäminen edistää koko maakunnan houkuttelevuutta. Kotkan ja Haminan keskustojen merellisyys sekä Kouvolan keskustan liikenteellisesti keskeinen sijainti Salpausselän harjulla ovet merkittäviä vetovoimatekijöitä. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienemmät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät, joihin elinvoimainen maaseutu tukeutuu. Keskustojen ja taajamien kehittäminen perustuu alueiden profilointiin sekä nykyisen rakenteen tiivistämiseen. Kymenlaakso on kompakti maakunta, jossa korostuu arjen helppous. 

Kymenlaakso lukeutuu maan parhaimpiin maatalousalueisiin. Alueen erityispiirteenä on kaupunkien läheisen maaseudun runsaus ja tiivis vuorovaikutus maaseudun ja kaupunkialueiden välillä. Kymenlaaksossa on myös runsaasti arvokkaita rakennusperinnön kohteita ja kokonaisuuksia. Maakunnan historia teollisuuteen, merenkulkuun ja raja-alueisiin liittyen näkyy rakennetussa kulttuuriympäristössä ja luo monipuolisia mahdollisuuksia alueiden kehittämiselle.  

Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi

  • elinvoimaisten palveluiden turvaamista eheän yhdyskuntarakenteen kehittämisen avulla 
  • panostamista olemassa olevien alueiden kunnostamiseen ja uudistamiseen   
  • alueiden profiloitumisen tukemista ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä alueen omaleimaisuuteen ja vahvuuksiin tukeutuen
  • monipaikkaisen asumisen ja työnteon mahdollistavien ratkaisuja toteuttamista 
  • uusien teknologioiden hyödyntämistä asumisen ja liikkumisen mahdollistamisessa koko maakunnassa 
  • ympäristö-, virkistys- ja rakennusperinnön kulttuuriarvojen huomioimista voimavarana kaavoituksessa ja rakentamisessa
  • vahvistamalla maakunnan sisäistä etelä-pohjoissuuntaista toiminnallista akselia panostamalla liikkumisen, asumisen ja palveluiden ratkaisuihin
Lähiluonto, virkistysalueet, luontomatkailu 

Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet luovat mahdollisuuksia tarjota virkistyskäyttöpalveluita, joilla on myönteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle. Kestävyyteen perustuvan luontomatkailun mahdollisuuksia lisätään. Lähiluontoon pääsyn turvaaminen kaikille asukkaille  auttaa lapsesta asti hyvän luontosuhteen luomisessa. Monipuolinen virkistysalueverkosto turvaa kaikille pääsyn luontoon virkistäytymään, myös vesistöissä. Virkistysalueverkoston ja -reittien kattavuuteen ja palveluihin panostaminen tukee myös erä-, saaristo- ja luontomatkailun toimintaedellytyksiä. Kymenlaakson kolme kansallispuistoa luovat hyvän pohjan virkistysalueverkostolle ja kestävälle luontomatkailulle.

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä luonnonvarojen käyttö

Luonnon monimuotoisuus on kaikkialla elämän ja ihmisten hyvinvoinnin perusta. Luonnon ekosysteemipalvelut tuottavat meille mm. ruokaa, juomavettä ja happea. Samalla luonnon monimuotoisuus muodostaa pohjan kestävälle biokiertotaloudelle, joka on Kymenlaakson älykkään erikoistumisen kärkiä.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee kuitenkin jatkuvasti ihmisen toiminnan myötä myös Kymenlaaksossa. Suomen lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Suurin syy kehitykseen on elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen. 

Kymenlaakson monipuolinen luonto on turvattava ja nostettava alueen vetovoimatekijäksi. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vahvistetaan aluekehittämistoimijoiden yhteistyötä ja muodostetaan maakunnan yhteinen näkemys parhaista toimista. Monimuotoisuuden turvaaminen huomioidaan ennakollisesti hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa. Luonnon monimuotoisuutta turvaavat luontopohjaiset ratkaisut, jotka tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä ja auttavat myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin varautumisessa ja sopeutumisessa. Hyvä esimerkki on maankäytön suunnittelu siten, että luonnon ydinalueet ja niitä yhdistävä verkosto muodostavat toimivan kokonaisuuden luonnon monimuotoisuuden, biotalouden, luonnossa virkistäytymisen, asumisen ja luontomatkailun kannalta. Luonnon monimuotoisuutta turvataan myös metsien monikäytön lisäämisen ja talousmetsien luonnonhoidon, vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamisen, elinympäristöjen ennallistamisen ja vesistöjen tilaa parantavien toimien avulla. Myös kaupungeissa on monia mahdollisuuksia toimia monimuotoisemman luonnon hyväksi siten, että elinympäristöstä muotoutuu entistä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi. 

Kymenlaaksolla on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä resurssiviisaaseen kiertotalouteen siirtymisessä, mikä on ratkaisu luonnonvarojen kestävän käytön haasteeseen. Luonnonvarojen moderni ja resurssiviisas hallinta ja käyttö luo lisäarvoa jalostusketjuihin ja lisää kilpailukykyä viennin kannalta. Se luo myös uutta osaamista edellyttäviä työpaikkoja.  

Hyötyvirran kiertotalousekosysteemi, biojalostamot, pakkausteollisuus, Kymenlaakson ruokaklusteri, uusiutuvan energian ratkaisut ja maa- ja metsätalouden hiilinieluja vahvistavat toimet ovat esimerkkejä, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luovat samalla mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Ympäristöriskien ennaltaehkäisyyn ja ympäristöonnettomuuksien torjuntaan ja hoitoon panostaminen turvaa pohjavesiä ja vesistöjä haitallisilta vaikutuksilta, joita olisi vaikeaa ja kallista korjata jälkikäteen.

Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi

  • Kaakkois-Suomen turvapuiston kehittäminen 
  • Kestävän bio -ja kiertotalouden kehittämistä, ml. luontomatkailu 
  • Luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia ja yhteistyötä, kuten esim. luontopohjaiset ratkaisut, luonnon monimuotoisuuden ja paremman vesistöjen tilan edistäminen mm. maankäytön suunnittelussa, luonnon monikäytön edistäminen sekä esim. vaelluskalojen elinympäristöjen parantaminen
  • Hiilinieluja vahvistavat toimet, kuten ilmastoviisaat maa- ja metsätalouden menetelmät
Kotkan kaupunki

Kuva: Kotkan kaupunki


Yhteystiedot

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Sivutoimipiste
Laivurinkatu 7, 48100 Kotka

Koronapandemian johdosta teemme etätyötä. Asiakastapaamiset vain sovitusti.


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.