Kuva: Kotkan kaupunki

Aktiivinen Kymenlaakso

Osallisuus ja hyvinvointi

Osallisuudella, yhteisöllisyydellä ja aktiivisuudella on myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Ne myös luovat alueelle pito- ja vetovoimaa, mikä on keskeistä muun muassa alueellisen liikkuvuuden ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta.

Kymenlaakson toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös hyvinvoinnin kehittymiseen. Hyvinvoinnin osatekijät jaotellaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen; terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin (elämänlaatu).  Maakunnan tavoitteena on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista edistämällä pyritään vähentämään eriarvoisuutta. Kymenlaaksolaisista lapsista, nuorista ja perheistä valtaosa (80 %) voi hyvin.  

Osallisuutta ja yhteisöjen aktiivisuutta voidaan parantaa monin keinoin. Kymenlaakson kunnat ovat laatineet tai laatimassa osallisuusohjelmia, joiden tarkoituksena on parantaa kuntalaisten monipuolisia mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin ja toimintaan ja saada aikaan muutosta. Myös kolmas sektori, seurat, yhdistykset ja yhteisöt voivat toiminnallaan parantaa asukkaiden hyvinvointia ja osallisuuden tunnetta. Yhä enemmän on tarvetta matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksista. Maakunnassa tulee erityisesti panostaa kansalaisten digitaitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä huolehtia eri väestöryhmien mahdollisuuksista hyödyntää digipalveluita.

Kotkan kaupungin osallisuusohjelma 

Haminan osallisuusohjelma 

Kouvolan osallisuusohjelma valmisteilla - linkki 

Kymenlaaksossa eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia. Väestö vähenee alueella nopeasti. Kymenlaakson väestölliseen huoltosuhteeseen ennustetaan rajua heikkenemistä 2030-luvulle saakka, mikä nostaa palvelun tarvetta etenkin ikääntyneille suunnatuissa palveluissa. Vastaavasti lapsiperheiden palveluihin käytettävät resurssit tulevat pienenemään ikäluokkien vähenemisen vuoksi. Kymenlaaksossa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö painottuu tällä hetkellä erityisesti raskaisiin ja kalliimpiin palveluihin. Alueella on lisäksi palvelujen saatavuudessa ongelmia, esimerkiksi rekrytointiongelmia lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa. Nämä haasteet lisäävät osaltaan eriarvoisuuden kehityskulkua.   

Toimiin on tartuttu laatimalla Kymenlaakson alueellinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia vuonna 2020. Sen painopisteet ja linjaukset on laadittu yhteistyön tuloksena monialaisessa työryhmätyöskentelyssä.  Alueen hyvinvointikertomustyöskentelyssä syntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteina on se, että Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus  

1) elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen  
2) terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen  
3) elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä  
4) merkitykselliseen elämään. 

Ympäristötekijöillä voidaan lisätä hyvinvointia ja ehkäistä eriarvoistumista. Käytännössä mm.  asuinympäristön viihtyisyys, eri asumismuotojen yhdistäminen asuinalueilla, lähiliikuntapaikkojen, harrastusmahdollisuuksien, kaupunkirakenteen tiiviyden, jalankulku- ja pyöräilymahdollisuuksien, lähiluonnon ja virkistysalueiden vaikutukset hyvinvointiin ovat merkityksellisiä. Ympäristötekijöiden suunnittelun tulee noudattaa sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi

  • digiosaamisen tason nostamista sekä digitaalisten palveluiden saavutettavuutta kaikille
  • viihtyisien, virikkeellisten, turvallisten ja liikuntaan kannustavien elinympäristöjen kehittämistä
  • yhteisöllisyyttä tukevien tapahtumien, palveluiden ja ympäristöjen kehittämistä
  • alusta- ja jakamistalouden kuten vertaisvuokrauksen ja -lainauksen sekä vertaispalvelujen ja keikkatyön lisäämistä

Eriarvoistumisen ehkäisy 

Eriarvoisuus on Kymenlaaksossa usein periytyvää. Sen vaikutukset ihmisen koko elämän ajalla ovat merkittävät. Eriarvoisuus näkyy mm. tuloeroissa, terveydessä, koulutuksessa, hyvinvoinnin kokemuksessa, ja se vaikuttaa merkittävästi ihmisen tulevaisuuden uskoon. Eriarvoisuuden tekijät lisäävät syrjäytymisen vaaraa. Eriarvoisuuden katkaisemisen vaikutukset yksilön ja yhteiskunnan kannalta ovat merkittävät. Yksi keskeisimmistä vaikutusmahdollisuuksista on lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Lapsiperheiden varhainen ja monipuolinen palvelu- ja tukiverkosto on tärkeässä roolissa. Näihin kysymyksiin on tartuttu Kymenlaakson hyvinvointisuunnitelmassa.  

Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi

  • toimijoiden ja työmenetelmien kehitystyön jatkamista syrjäytymisvaarassa olevien tunnistamiseksi, tukemiseksi sekä heidän osallisuuden parantamiseksi
  • keinojen ja menetelmien kehittämistä maahanmuuttajien kotoutumiseksi ja integroitumiseksi yhteiskuntaan
  • ikäihmisten osallisuuden ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien lisäämistä osana hyvinvointia
  • matalan kynnyksen liikunta- ja kulttuuriharrastusten mahdollisuuksien kehittämistä eri ikäryhmille
  • syrjäytymisvaarassa olevien, vaikeasti työllistyvien yksilöllisiä koulutus- ja koulutukseen johtavien polkujen löytymistä

Kulttuuri ja liikunta

Monimuotoinen kulttuuri on tärkeää Kymenlaakson maakunnan sekä kuntien pito-, veto- ja lumovoimalle. Kulttuuri on kilpailutekijä ja tuloerä, jota tulee tukea, sillä se monipuolistaa alueen elinkeinoelämää, tuo työpaikkoja, vahvistaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Kulttuuri luo hyvin monialaisia ekosysteemejä maakuntaan. 

Kulttuurin osalta maakuntaohjelman tavoitteena on edistää kulttuurisisältöjä, uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, taiteilijoiden sekä muiden luovan alan toimijoiden työskentelyedellytyksiä, toimivien markkinoiden syntymistä sekä monialaista yhteistyötä niin alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tärkeää on myös mahdollistaa kulttuurialan paikallisten alustojen, järjestöjen ja verkostojen omaehtoista toimintaa ja organisoitumista, tukien siten muun muassa niiden järjestämää kuntouttavaa työtoimintaa. 

Tavoitteena tulee niin ikään olla kulttuuri-, liikunta- ja muiden tapahtumien sekä palvelujen tuotteistaminen osaksi matkailupalveluiden tarjontaa sekä edistää toimialarajat ylittävän yhteistyön koordinoimista. 

Myös kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö (aineellinen ja aineeton, esim. tarinat ja muistot) tulee huomioida kulttuurialan toimenpiteissä, kiinnittäen huomiota niiden suureen merkitykseen hyvinvoinnille, viihtymiselle ja oppimiselle sekä kuulumisen tunteille. Kulttuuriympäristö ja -perintö tarjoavat merkityksellisyyden kokemuksia ja kiinnekohtia, luoden monimuotoista virikkeellistä ympäristöä ja tekemistä, sekä edistäen samalla alueen työllisyyttä. Digitaalisuus avaa ihmisille uusia tapoja ymmärtää kulttuuriperintöä, osallistua ja kokea osallisuutta. Edistämällä kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta tuetaan yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia hyödyntää näitä aineistoja omassa toiminnassaan. 

Kulttuurin tekijöitä tulee arvostaa harrastajista ammattilaisiin. Kulttuuria ja taidetta syntyy sekä ammattilaisten työn tuloksena että moninaisen yhteistyön kautta, esimerkiksi kolmannen sektorin, julkisten toimijoiden, yritysten, oppilaitosten sekä yksittäisten henkilöiden ja vapaaehtoistyön toimijoiden välillä. Edellä mainitun yhteistyön tueksi voidaan kehittää matalan kynnyksen kulttuuriharrastusten tiloja, pop up -työpajoja, avoimien ovien toimintaa sekä erilaisia osallisuuden, kädentaitojen ja itseilmaisun muotoja osaksi lasten ja nuorten koulupäivää tai aikuisten hyvinvointia ja osallisuutta tukevaa toimintaa. Kymenlaakson kulttuurin kehittämistyötä edistetään laadittavalla maakunnallisella kulttuuriohjelmalla, sekä sitä tukevalla koordinaatiolla ja rahoituksella.  

Kymenlaaksossa kannustetaan koko elinkaaren kestävään liikkumiseen - taaperosta vaariin - kunkin omien voimavarojen mukaan. Maakunnassa laaditun terveysliikuntastrategian 2014-2020 tavoitteena on luoda kymenlaaksolaisille parhaat mahdolliset edellytykset liikkua terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi strategiassa huomioidaan eritoten luontoliikunta terveysliikunnan yhtenä kulmakivenä. 

Myös maakuntaohjelman tavoitteena on, että kymenlaaksolaiset kokevat merkityksellisyyttä ja osallisuutta monimuotoisen liikkumisen kautta elämänkulun eri vaiheissa. Visiona on saada kymenlaaksolainen liikkumaan vastuullisesti ja ekologisesti lähiluonnossa ja maakunnan upeissa metsissä, poluilla, laduilla ja liikuntapaikoilla saaden hyvinvointia arkeen. Luonto alkaa monen kotiovelta. Terveysliikunnasta tulee viestiä innostavasti ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. 

Terveysliikuntastrategian viisi kärkeä ovat liikuntakasvatus, liikuntatoiminta, liikkumis- ja liikuntaolosuhteet, terveysliikunta osana koulutusta sekä terveysliikunnan viestintä. Näiden kärkien lisäksi poikkileikkaavat painopisteet tuovat mahdollisuuksia terveysliikunnan strategian toteuttamiseen Kymenlaaksossa. Poikkileikaavat painopisteet terveysliikuntastrategiassa ovat luontoliikunta sekä vastuullisuus, elämykset ja merkityksellisyys, osallisuus ja yhteisöllisyys, poikkihallinnollisuus ja moniammatillisuus, ennaltaehkäisevät palveluketjut sekä viestintä ja digitaalisuus. 

Toimenpiteinä edistetään esimerkiksi 

  • kestävän liikkumisen mahdollisuuksien parantamista 
  • lähiluonnon ja luontomatkailun kehittämistä 
  • digitaalisten palvelujen kehittämistä eri väestöryhmille 
  • liikunta- ja kulttuuritarjonnan kehittämistä  

Yhteystiedot

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Sivutoimipiste
Laivurinkatu 7, 48100 Kotka

Koronapandemian johdosta teemme etätyötä. Asiakastapaamiset vain sovitusti.


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.