Kymenlaakso tänään

Kymenlaakso on historiallinen rajamaakunta, joka sijaitsee kahden metropolialueen, Helsingin ja Pietarin vaikutuspiirissä. Teollisuus, satamat ja itärajan läheisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä. Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaaksossa ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Maakunta on perinteisesti profiloitunut metsäteollisuuteen ja Kymenlaakso on myös maan keskeinen puun toimitusalue. Uudet metsäteollisuuden puupohjaiset tuotteet ovat yksi maakunnan vahvuuksista.    

Kymenlaakso on Itämeren alueen kansainvälinen logistiikan liiketoiminta- ja osaamiskeskus. Kymenlaakson asemaa Pietarin ja Helsingin vaikutuspiirissä vahvistaa nopea junayhteys, Suomen suurin yleissatama HaminaKotka sekä Kouvolan tavaraliikenteen rautatie- ja maantieliikennekeskus. Venäjän läheisyys tarjoaa Kymenlaaksolle huomattavan kilpailuedun Venäjän ja EU:n sarana-alueena. Venäjän ja erityisesti Pietarin talousalueen merkitys Kymenlaaksolle on merkittävä, mikä heijastuu mm. itärajan ylittävään ostosmatkailuun.  

Kymenlaaksossa E18-tie, raja-asemat, HaminaKotka-satama, satamien sisääntulotiet sekä sataman osat päärataan Kouvolan kautta yhdistävä rautatie ovat osa Euroopan ydinverkkokäytävää eli TEN-T verkostoa. Suomen ainoa TEN-T-ydinverkon rautatie-maantieterminaali sijaitsee Kouvolassa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa kansantaloudelle tärkeiden ulkomaankaupan toimialojen kustannustehokkaat ja luotettavat yhteydet.  

Kymenlaakso on rajamaakunta ja kuuluu Itämeren vahvistuvaan kasvualueeseen. Maakunnan rooli idän ja lännen välisenä porttina on saanut laajemman ja vahvemman merkityksen. Lyhyet etäisyydet pääkaupunkiseudulle ja Pietariin mahdollistavat ihmisten ja tavaroiden nopean liikkumisen alueella. Helsingin kasvaessa Kymenlaakson merkitys metropolialueen vaikutuspiirissä olevana maakuntana korostuu asumisen ja elinkeinojen kehittämisen toimialueina. Tie- ja rautatieyhteydet ovat toimivat ja maakuntakeskuksista pääsee tunnissa Helsinki-Vantaan kansainväliselle lentoasemalle. Vaalimaa on yksi Suomen vilkkaimpia rajanylityspaikkoja.  

Kymenlaakso oli Suomen ensimmäisiä teollistuneita alueita ja on edelleen yksi Euroopan merkittävimmistä metsäteollisuusklustereista. Maakunta on myös kansainvälinen logistiikan liiketoiminta- ja osaamiskeskus. Kymenlaakson tärkeimmät liikenneväylät ovat osa Euroopan laajuista TEN-T -verkkoa. HaminaKotka-satama ja Kouvolan RR-terminaali yhdistävät maakunnan maailmanlaajuiseen markkina-alueeseen. Kymenlaakso on aktiivinen toimija Itämeriyhteistyön verkostoissa sekä pyrkii tiiviiseen vuoropuheluun paitsi elinkeinojen kehittämisen myös kulttuurin ja ympäristönsuojelun osalta.  

Kymenlaakso lukeutuu maan parhaimpiin maatalousalueisiin. Alueen erityispiirteenä on kaupungin läheisen maaseudun runsaus ja vilkas vuorovaikutus maaseudun ja kaupunkialueiden välillä.  Luomutuotanto ja ruokaklusteri ovat vahvistumassa. 

Teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena maakunta on kokenut muuttotappiota erityisesti pääkaupunkiseudulle. Siitä huolimatta maakunnan sijainti mahdollistaa kehittymisen houkuttelevaksi asuin- ja toimintaympäristöksi. Maakunta tarjoaa lyhyet etäisyydet, tehokkaan ja toimivan infrastruktuurin sekä vaihtoehdon asua väljästi, edullisesti ja lähellä luontoa.

Kuva: Kouvolan kaupunki
Kuva: Kouvolan kaupunki
Kuva: Kouvolan kaupunki

Väestödynamiikka  

Kymenlaakson toimintaympäristöä on leimannut voimakas taloudellinen ja demografinen rakennemuutos vuodesta 2007 alkaen. Maakunnan väkiluku on supistunut erittäin voimakkaasti tämän ajanjakson aikana etenkin Uudellemaalle kärsittyjen muuttotappioiden ja väestön ikääntymisen vaikutuksesta. Maakunnan haasteena on myös matala väestön koulutustaso. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä jää huomattavan matalaksi ja VKTM-indeksi, joka mittaa aikuisen väestön koulutuksen pituutta, on kaikista maakunnista matalin.  

Väestökehityksessä Kymenlaaksossa on ollut laskeva trendi. Kymenlaaksossa asui vuoden 2020 lopussa 169 437 henkilöä. Vuoden aikana vähennystä tuli 1 730 henkilöä. Ennakkoväkiluku 1.1.2021 oli kuitenkin vain 162 840 henkilöä, sillä Iitin kunta siirtyi tällöin Päijät-Hämeen maakuntaan ja kerralla menetettiin yli 6000 asukasta. Syntyvyys on pientä Kymenlaaksossa ja viime vuosina esim. alle kolmevuotiaiden lasten määrän pieneneminen on ollut suhteellisesti suurinta muutamien muiden maakuntien kanssa. 

Maakunnan sisällä toimintaympäristö ja siinä ennustetut muutokset ovat Manner-Suomen muihin maakuntiin verrattuna homogeenisiä. Toisin kuin useimmissa maakunnissa Kymenlaaksossa maakunnan keskuskaupunkien ja muun seudun välillä ei ole merkittävää eriytymistä aluetalouden tai demografian näkökulmasta.  

Vaikka väki vähentyi Kymenlaaksossa kaikkiaan 1 730 henkilöllä, maan sisäinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto olivat vuonna 2020 Kymenlaaksolle edellisvuotta suotuisampia. Monipaikkaisuus on kasvava trendi. Tulevaisuudessa asuinpaikka valitaan aikaisempaa useammin myös turvallisuuden, edullisuuden, väljyyden ja ympäristöystävällisyyden perusteella. Kymenlaakson asuntokauppa vilkastui vuoden 2020 aikana. Käytettyjen asuntojen myyntiajat ovat lyhentyneet sekä Kotkan-Haminan seudulla että Kouvolassa. Etenkin kalliimmista, uusista omakotitaloista on pulaa.  

Tosiasia on, että maakunnan väkiluku pienenee. Väestömuutos ja ikärakenne ovat alueen elinvoimaisuuden mittareita. Sen vuoksi näihin tulisi kohdistaa voimakkaita toimenpiteitä tulevaisuudessa, jotta asukkaat ja yritykset saadaan pysymään Kymenlaaksossa.  

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus   

Pohjois-Kymenlaakson erämaiset alueet ja järviluonto, Kymijoki, Etelä- Kymenlaakson suot sekä rannikon kosteikot ja Suomenlahti saaristoineen kuvaavat maakuntaa, joka on kuin Suomi pienoiskoossa.

Kymenlaaksossa on kolme kansallispuistoa (Repovesi, Valkmusa ja Itäinen Suomenlahti) sekä Kotkan kansallinen kaupunkipuisto. Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöt vesiin ja ilmaan ovat laskeneet merkittävästi 1990-luvulta, mutta vesistöjen hyvää tilaa ei ole vielä saavutettu kaikkialla. Ilmanlaatu on parantunut huomattavasti.

Kymenlaakson tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta. Kymenlaakso on myös Hinku-maakunta, eli tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuosina 2007-2030. Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet lähes kaikilla sektoreilla, yhteensä 44 % vuosina 2005-2019 (kaikki päästöt) (Lähde: SYKE). Päästöt asukasta kohden ovat Suomen keskitasoa suuremmat. Suurimmat päästövähennykset on saavutettu teollisuudessa sekä energiantuotannossa. Hiilineutraali Kymenlaakso –tiekartan mukaan päästövähennystoimia on kohdennettava erityisesti energia-, liikenne ja maataloussektoreille. Toimenpiteitä ovat esim. liikenteen käyttövoiman muutos, liikennesuoritteen vähentäminen, logistiikan ratkaisut, eheä alue- ja yhdyskuntarakenne, digitalisaatio, uusiutuvan energian osuuden lisääminen, teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen, uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuus, energian kysyntäjoustot, puurakentaminen, kiertotalous-ratkaisut, TKI-toiminta ja kestävät kulutustavat. Hiilinieluja lisääviä toimenpiteitä ovat mm. ilmastoviisaat metsänhoidon menetelmät sekä ns. hiiliviljelymenetelmien käyttöönotto maataloudessa.   

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy Suomessa ja Kymenlaaksossakin. Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, kuten metsien uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen. Kymenlaaksossa on vähän suojelualueita muihin maakuntiin verrattuna (3,4 % suojeltu metsä- ja kitumaasta, Etelä-Suomen ka n. 5 %), ja vanhojen metsien osuus on muuta maata vähäisempi (Kaakkois-Suomen metsistä lähes puolet on puustoltaan alle 40-vuotiaita). Myös suoluonnon ja vaelluskalakantojen turvaamiseksi tarvitaan lisätoimia.  Pirstaloituneita luonnon ydinalueita yhdistävien sini-viheryhteyksien merkitys korostuu maakunnassa jatkossa yhä enemmän. Kymenlaakson maakuntakaavassa biologista ja geologista monimuotoisuutta vaalitaan osoitettamalla kaavassa luonnon arvoalueita ja tukemalla ekosysteemipalvelujen tuotantopotentiaalia.

Kymenlaakson energiantuotannossa käytetään poikkeuksellisen paljon (66,5 % v. 2018) (Lähde: Energiateollisuus ry ja Kaakkois-Suomen ELY) uusiutuvaa energiaa, joka koostuu pääosin metsä- ja selluteollisuuden sivuvirroista, kuten mustalipeästä. Lisäksi tuotetaan vesivoimaa ja biokaasua. Tuulivoimatuotannon lisäämisen edellytykset ovat heikot, johtuen mm. Puolustusvoimien linjauksista. 

Kymenlaakson metsät ovat erittäin intensiivisesti hyödynnettyjä (96 % puustosta puuntuotannon maalla). Hakkuiden määrä vaihtelee vuosittain. Turvetuotantoalueita, joilla on voimassa oleva ympäristölupa, on yhteensä noin 2 000 ha. 

Metsät ja niiden käyttöön perustuvat elinkeinot ovat Kymenlaaksossa taloudellisen hyvinvoinnin perusta. Kymenlaaksoon on keskittynyt merkittävä määrä puuta jalostavaa teollisuutta, joten edellytykset hiilineutraalille kiertotaloudet ovat hyvät. Bio- ja kiertotalous onkin yksi Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen kärjistä. Kiertotalous perustuu suurelta osin puusta jalostettuihin tuotteisiin (perinteisen metsäteollisuuden tuotteiden lisäksi akkuteollisuus, pakkausteollisuus, puurakentaminen, biojalostamot). Muita bio- ja kiertotalouteen liittyviä sektoreita ovat digitalisaatio, jätehuolto, maatalous, luontomatkailu sekä liikenteen ja logistiikan ratkaisut. 

Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet  

Yhdyskuntarakenne Kymenlaaksolla on sekä maantieteellisen sijainnin että elinkeinorakenteen takia erikoisasema kansainvälisenä vuorovaikutusalueena ja globaalisesti merkittävänä logistiikkamaakuntana. Kymenlaakso on merkittävä kemiallisen metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymä.  

Kymenlaakson aluerakenne tukeutuu Kotkan ja Kouvolan maakuntakeskuksiin. Maakunnan palvelurakennetta täydentävät pienemmät kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät. Kotkan ja Kouvolan välisen etelä-pohjoissuuntaisen akselin toiminnallinen ja liikenteellinen kehittäminen palvelee elinkeinoelämää ja asukkaita. Maakuntakeskusten urbaanien ydinkeskustojen kehittäminen ja vetovoiman vahvistaminen edistää koko maakunnan houkuttelevuutta.   

 Kymenlaakson aluerakenne edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen hyödyntämistä. Uudet asumismuodot, monipaikkaisuus ja paikkariippumattoman työn yleistyminen voivat tuoda uusia kasvumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että Kymenlaakso kytkeytyy entistä tiiviimmin pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen, mikä edellyttää toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Pendelöinti on Kymenlaaksossa vilkasta ja se kohdistuu erityisesti länteen. 

Toimivat yhteydet Kymenlaakson liikennejärjestelmä on osa globaalia tavara- ja henkilöliikenteen liikennejärjestelmää. Alueen tie- ja rataverkko, tavaraliikenteen terminaalit ja rajanylityspaikat palvelevat koko Suomen teollisuuden kuljetuksia sekä Venäjän Suomen kautta kulkevia transitokuljetuksia.   

Suomen suurin yleissatama HaminaKotka-satama muodostaa yhdessä raide- ja maantieliikenteen kanssa työllistävän ja yritystoimintaa luovan logistisen palvelukokonaisuuden. Kouvola on puolestaan yksi Suomen tärkeimpiä raideliikenteen risteyskohtia. HaminaKotkan ja Kouvolan logistiikkakeskuksiin on viime vuosina tehty merkittäviä investointeja (mm. HaminaKotka sataman infrastruktuuri- ja varastointihankkeet sekä rautatie- ja maantieterminaali RRT Kouvolassa) ja uusia liikennettä lisääviä suunnitelmia on vireillä (mm. Kotkan ja Haminan biojalostamoinvestoinnit). Kymenlaakso tarjoaa konttiliikenteelle kilpailukykyisen kuljetuskäytävän Aasian ja Euroopan välillä. Kotkan ja Kouvolan välisen rautatien parantaminen on käynnissä.  Yhteysvälille jää vielä yksiraiteinen osuus, joka tulee mahdollisimman pian parantaa kaksiraiteiseksi. Tullin ja rajanylityspaikkojen toimivuus on keskeinen osa kuljetusketjujen kilpailukykyä. 

Kymenlaakson sisäinen tie- ja rataverkko välittää työ- ja opiskeluliikennettä. Liikenteen turvallisuus on heikentynyt erityisesti Kotkan ja Kouvolan välisellä valtatiellä 15. Raskaan liikenteen kuormittamalla tiellä on sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuneiden muutosten vuoksi entistä enemmän mm. sairaankuljetuksia.  Kotkan ja Kouvolan välinen maantieyhteys valtatie 15 on turvaton ja ruuhkainen. Valtatien parantaminen on tärkeää koko maan vientikuljetusten, Kotkan ja Kouvolan välisen pendelöinnin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden kannalta.  

Tieliikenteen päästöt ovat laskeneet, vaikka liikennesuoritteet ovat kasvaneet. Merkittävin tieliikenteen päästöjen aiheuttaja Kymenlaaksossa on henkilöliikenne, josta 56 % tieliikenteen päästöistä v. 2017. Raskaan liikenteen osuus kaikista tieliikenteen päästöistä oli 29 % vuonna 2017. Transitoliikenteen aiheuttamat päästöt kattavat 12-16 % kokonaisuudesta.   

Älykäs ja vihreä logistiikka on yksi Kymenlaakson älykkään erikoistumisen kärjistä. Älylogistiikan ratkaisuin muun muassa säästetään ympäristöä, kustannuksia ja työaikaa sekä lisätään turvallisuutta. Vihreä logistiikka huomioi puolestaan kestävän kehityksen näkökulman, ja sillä tarkoitetaan yleisesti kuljetusketjun muuttamista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi. Älykkään ja vihreän logistiikan ratkaisuin edistetään liikenteen vähäpäästöisyyttä niin hiilidioksidipäästöjen kuin muidenkin päästöjen suhteen.  

Tietoliikenneyhteydet Kymenlaaksossa on varsin kattava 4G verkko. Kiinteän 100 Mbit/s laajakaistan saatavuus Kymenlaaksossa on vain puolella kotitalouksista. Maakunnan kattavin verkko on Kotkassa ja Kouvolassa, vaikka se ei näissäkään kunnissa yllä maan keskitasolle. Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella kiinteää laajakaistaverkkoa ei juurikaan ole rakennettu, ja yli 75 % kotitalouksista verkkoa ei saatavilla.

Kuva: Juha Rimpeläinen

Uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen  

Teollisuudella on merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Maakunnan vahva vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Maakunnassa on myös vahva logistiikan keskittymä. Käynnissä oleva rakennemuutos on vähitellen monipuolistanut elinkeinorakennetta. Uutta kasvua haetaan sekä perinteisten alojen tukemisesta ja uudistamisesta, mutta myös uudemmilta toimialoilta.  Erityisesti keskitytään älykkääseen ja vihreään logistiikkaan, uusiutuviin materiaaleihin ja energiaan sekä datatalouteen, kyberturvallisuuteen ja pelillisyyteen.  Haasteita on mm. väestörakenteessa, kansainvälistymisessä ja osaamisen varmistamisessa.  

Koronakriisin negatiiviset vaikutukset aluetaloudelle ja työllisyydelle ovat merkittävät. Korona on kohdellut eri toimialoja eri tavoin, ja erot jopa toimialan sisällä ovat suuria. Kriisi on vaikeuttanut tilannetta suorimmin juuri pienyritysvaltaisilla toimialoilla: ravintoloissa, matkailuyrityksissä, pienissä erikoiskaupoissa, henkilökohtaisissa palveluissa, osassa logistiikkayrityksiä sekä luovilla aloilla. Useimmissa pienissä yrityksissä talouspuskuri on käytetty ensimmäisestä kriisistä selviämiseen. Vienti kääntyi vuonna 2020 laskuun, ja sen kehitys lähitulevaisuudessa on edelleen epävarmaa. Vaikka maakuntaan on saatu isojakin investointeja, investointiodotukset ovat edelleen varovaisia.    

Kriisin selättämisessä on paljolti kyse kilpailukyvyn palauttamisesta, uusista investoinneista, toimivista työmarkkinoista ja työpaikkansa menettäneiden osaamisen päivittämisestä. Kriisin jälkeenkin haasteena on parantaa elinvoimaisuutta sekä houkutella uusia yrityksiä ja innovaatioita Kymenlaaksoon. Yritykset tulisi saada kiinnostumaan seudusta sijoittumispaikkana, joka tarjoaa turvallisen asuinpaikan, hyvät liikenneyhteydet, osaavaa ja sitoutuvaa työvoimaa sekä edullisen kustannustason.   

Koska Kymenlaaksossa ei ole omaa yliopistoa on Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu tärkeässä roolissa. Ammattikorkeakoulu on liiton ja muiden sidosryhmien kanssa perustanut korkeakouluyhdistyksen, jonka avulla pyritään saamaan maakuntaan lahjoitusprofessuureja TKI-painotuksella. Maakuntien välisessä T&K-menojen määrällisessä tarkastelussa Kymenlaakson T&K-menot olivat vuonna 2019 kolmanneksi matalimmat. Tämän asian kehittämiseen pyritään panostamaan myös uudessa päivitettävässä älykkään erikoistumisen strategiassa.  

Väestön ikärakenne Kymenlaaksossa on poikkeuksellisen vanhaa eli työvoimasta huomattavan suuri osuus tulee eläköitymään tulevina vuosina. Tämän lisäksi maakunnan vähäinen korkeakoulutustarjonta ja suuret muuttotappiot työikäisen väestön ryhmässä yhdistettynä korkeakoulutettujen pieniin työmarkkinoihin voivat tehdä osaavan työvoiman löytämisestä haastavaa tai erittäin haastavaa etenkin erityistä osaamista vaativien työtehtävien osalta.   

Vaikka työvoiman kysyntä on laskenut, ammattibarometrin mukaan pula-ammatteja on edelleen paljon. Molemmissa seutukunnissa niistä selkeimpiä ovat monet sote-alan ammatit kuten yleis- ja erikoislääkärit, sosiaalityön erityisasiantuntijat, sairaanhoitajat, suuhygienistit, farmaseutit, psykologit ja röntgenhoitajat. Teollisuus etsii osaavia koneistajia, hitsaajia ja konetekniikan asiantuntijoita. Maakunta kilpailee myös ICT-osaajista. Kyse ei ole pelkästään ohjelmistoyrityksistä, vaan tarve koskee niin teollisuutta kuin monia muitakin toimialoja.   

Kuvat: HaminaKotka Satama, Kouvolan kaupunki, Adobe Stock:217916845, Kinno Oy, Juha Rimpeläinen,


Yhteystiedot

PL 2, 45101 KOUVOLA
Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola

Sivutoimipiste
Laivurinkatu 7, 48100 Kotka

Koronapandemian johdosta teemme etätyötä. Asiakastapaamiset vain sovitusti.


Kymenlaakson liitto 2021-. © Oikeudet muutoksiin pidetään.